perjantai 18. maaliskuuta 2011

Joogalatoon ja takaisin

Selamat pagi Namiapinat!

Pako Kutalta alko pikkuhiljaa tuntumaan hyvältä vaihtoedolta (paitsi meijän omasta ”jalallalkorealsti”-Nennystä, joka vois tanssii auringon nousuun... useaankin sellaseen!) , joten otettiin suunta kohti Ubudia.

Ja tähän saumaan piece of informtion: meil oli ehkä maailman ärsyttävin kuski Kutalt Ubudiin. Ihan niin ku Balipimpelipom-musiikki ei tulis jo korvista ulos muutenki nii tää kaveri halus soittaa omaa tuotantoaan. Jokasella biisillä oli mauton nimi ja joka ikinen kuulosti aivan samalta ku edellinen. Ja sitte se vielä halus kommenttia niistä hyräillen samalla aina parhaimmat kohdat ainakin kaks säveltä ohi sektorin… ”You like?” Ja lopulta se halus vielä että me ostetaan se levy!!!!!

Ekana päivänä nautittiin Ubudin hyvästä energiasta ja Miltsi &Nenny yllätti jopa itsensäkin lootusasennosta ”Ommmm…” Eevuskan johdolla.  Itse joogatunti pidettiin kuvankauniissa ympäristössä trooppisen sademetsän ja riisipellon syleilyssä.  Eikä edes hyttysten joukkoinvaasio saanu keskittymistä herpaantumaan.  Ubud on Balilla taiteellinen ja hengellinen keskus ja se kyllä tuntu ilmapiirissä ja näky myös ravintoloiden menuissä sivun pitusina terveyspirtelölistoina. Meistähän olis voinu tulla vaikka kuinka terveitä!!! Onneks jatkettiin matkaa ennen ku meni vahingossa ylikunnon puolelle :D



Taide tulee Nennyyn

Arvatkaa kenen tuliaisia nää on? (Sande kiinnitä erityisesti huomiota)

Art market

Kuva Paikallisista!

Tie vie Yoga barniin

Toinen päivä alotettiin monkey forestissa. Apinat oli eka tosi söpöjä ja kivoja kunnes nähtii niiden ovelat banaaninhimoiset katseet ja ei aikaakaan ku Eevuskan kädessä roikku yks apinanlikakäsillään ja toinen Miltsin laukussa… Nenny pakeni paikalta. 


Vielä naurattaa

Apina.

Look a like 1.

Look a like 2.

Apinankäsilikakäsi ja sitruunailme

Temppeli.

Apinat.

Apinoiden kynsistä ku päästiin hypättiin vuokrafillareiden selkään. Harrastettiin maakuntamatkailua ympäri Ubudia. Vaikka 2/3 retkikunnasta ei omistanu jarruja, nii hyvinhän se meni! Suoraa tietä, suoraa tietä MÄKIÄ matkan varrella :D Eevuska joutu jakamaan koko konkkaronkalle astmapiipusta tötsyt ja sydäntahdistimetki olis ollu hyvät satulalaukuissa (jos semmoset olis ollu).  Maisemat oli kaiken sen vaivan arvosia mutta ylikunnon puolellehan se kuitenki pääs lipasahtamaan.


Tän jarrut toimi.

Tän jarrut ei toiminu.

Suoraa tietä, suoraa tietä...

...mäkiä matkan varrella.

No sitä riisipeltoo!

Kuka Bella tää on?

Miltsin tyylinäyte

Nennyn tyylinäyte


Suuremmat voimat päätti, että meijän pitää hengellistyä vähän lisää (näki varmaan vajetta siinä puolessa...tyhjää vaan humisi). Jäätiin seuraamaan järisyttävää tilannetta yhdeksi lisäpäiväksi sisämaahan kaikenmaailman inhottavien tsunamivaarojen takia. Oli Balillakin järissy edellisenä yönä vähän, mutta sikeesti nukuttiin. Missattiin siis elämämme ensimmäinen maanjäristys... Meitä kaikkia on selkeesti rattaissa nukutettu. 

Syvä osanotto Japanin suuntaan!

<3: M&N&E

2 kommenttia:

  1. On eeva sinua nukutettu rattaissa samalla työntäen kynnyksen yli moneen kertaan jotta nukahtaisit.
    lisää eläinkuvia!
    Terv. Helena

    VastaaPoista
  2. Kiitos kuvista paikallisista!
    Mites muuten tullaan mäkeä alas ilman jarruja? Oliko teekkaritytöille jokin kikka siihen?

    Ja kyllä se Miltsikin tarvitsi aikamoista heiluttelua sen jälkeen kun se kätensä keksi ja maailma avautui niin vaikuttavana ettei enää nukuttanutkaan läpi yön.

    t. A-K

    VastaaPoista